Öinen lastenosasto

Öinen lastenosasto, lastenklinikka.

Hiljaisuus on laskeutunut

päivän touhujen,

äänien jälkeen.

Melkein kaikki nukkuvat,

eivät kaikki.

Jostain huoneesta kuuluu ehkä itkua.

Toisessa annetaan yölääkitystä.

Hoitajat juttelevat lääkärin kanssa -

se keskeytyy, kun hänet kutsutaan 

pikkuvauvojen teholle.

Lääkäri huikkaa mennessään, 

Tulen vielä takaisin!

Juoksee.

Uusi elämä syntyy,

ja tuoreet vanhemmat saavat kokea 

ainutlaatuisen, taianomaisen yön.

Toinen perhe on valveilla

huolissaan, sydän karrella.

Pitävät pienokaistaan kädestä.

Onko tämä viimeinen yö?

Lastenklinikan yöhön mahtuu koko

elämän tunteiden kirjo.

Eräs lastensairaanoitaja hakee 

kupin kahvia, pitää paussin.

Eikä lakkaa ihmettelemästä sitä,

elämää.

Menee sitten potilaansa huoneeseen.

Hänen joka jännittää niin paljon.

Kuiskaa korvaan:

"Jos haluat niin laulan 

sinulle samalla kun annan lääkkeen.

Suomeksi.

Se kuulostaa tosi hassulle.

Haluatko?"

"No joo", vastaa lapsi.

Ja melkein hymyilee kun

kuulee hiljaisen unilaulun:

Joka ilta kun lamput sammuu...

Terveiseni lastenosaston yöstä...

Milli