Graduläppää

Huomentapäivää. 

Nyt olis tarjolla graduläppää. 

Tuo sanonta tulee siitä kun pikkusiskoni oli menossa naimisiin. 

Hän saattoi soittaa ja kysyä: Jaksatko kuunnella vähän hääläppää?

Eli lähinnä suunnitelmia ja mietteitä mahdollisimman ihanien häiden järjestämiseen.

Ja ihanat niistä tulikin...

Sen jälkeen olen käyttänyt tuota sanaa...etuliite vain vaihtuu tarpeen mukaan.

Matkaläppää, kesäläppää, Winston-läppää jne, ja nyt

GRADULÄPPÄÄ:)

Heräsin aikaisin tosi hyvien yöunien jälkeen. 

Tarkoituksenani alkaa HETI kouluhommiin.

Sitä ennen piti vain tyhjentää astianpesukone, 

viikata lakanoita, panna pyykkikone päälle, 

fiksata tunnelmavalaistusta ja -tuoksua. 

Nämä mun pakolliset "tunnelmavalot" ovat siis samalla tuoksukynttilöitä - joskus Indiskasta ostettu.
Indiskassa oli myös yksi ihastuttava tuoksuöljykin, sitruunaruoho,
jota en ole enää pitkään aikaan löytänyt.
 Nykyään poltan aina sellaista raikkaan tuoksuista öljyä,
jonka nimi on Clean Cotton. Tuoksuu lähinnä puhtaalle.
(ei ole Indiskasta vaan yhdestä norjalaisesta sisustuskaupasta)
Tällaiset öljypohjaiset tuoksukynttilät ovat siinä mielessä niin käteviä,
 että tuoksumäärä on niin helppo säätää.

Joka tapauksessa vieläkään en ole siis päässyt alkuun. 

Tätä blogia ei ainakaan olis pitänyt avata, se on ihan varma. 

Yhtäkkiä löydän pian itseni muuttelemasta banneria,

 etsimästä kaikkia jänniä blogivinkkejä joita vois vaikka kokeilla. 

Ihan vain huvikseen:).

EI. Nyt minä alan kirjoittamaan oikeaa juttua.

Olin siis tiistaina graduseminaarissa. Olen nyt oppinut suomalaiset vastineet. 

Graduseminaari, ei maisteriseminaari.

Ei siis ilmeisesti puhuta maisterityöstä vaan gradusta? 

Ja minähän olin "transkibeerannut" siihen asti kun huomasin,

 että Suomessa puhutaan litteroinnista. 

Olin kai itse keksinyt tuon verbin, muuttanut norjalaisesta. 

Joskus käytän noita itsekeksimiäni suomalaissanoja:), 

tietämättä / huomaamatta että olen keksinyt ne itse.

Joka tapauksessa. Minun graduni aihe on tämä:

Tämä on yksi dia mun PP-esityksestä tiistaina.

Jätin siitä vain varmuuden vuoksi pois minkälaisten vanhempien kokemuksia tutkin.

Olen haastatellut neljää vanhempaa ja mielestäni saanut hyvää materiaalia.

Ja tarpeeksi...pelästään yksi haastattelu litteroituna oli 22 A4-sivua.

 Rehellisesti sanottuna ajattelin tuota työmäärääkin...

Minulla oli koulussa mukana pätkä yhdestä haastattelusta, 

valmiiksi litteroituna jota sitten yhdessä käytiin läpi.

Kaikkien proffien mielestä esittelemäni datamateriaali oli ihan huippua.

(Kiitos haastateltavieni!).

Mutta, että he toivoisivat että haastattelen vielä pari vanhempaa vahvistaakseni työtäni.

Protestoin ja kerroin kädestäni.

Silloin ohjaanani lupasi hankkia minulle litteroijan koulun laskuun. 

Jos vain onnistuu.

Kaikki olivat sitä mieltä että minun kannattaa mennä pitkälle tämän työn kanssa.

Senhän vois ottaa kunnianosoituksena, mutta minä olen vähän tienhaarassa.

Minulla nimittäin ensin oli aika "kunnianhimoiset" tavoitteet, 

koska ensimmäinen kouluvuosi meni (yllätyksekseni) 

todella hyvin. Sain nimittäin melkein täydet pisteet kaikista kokeista 

(esim. ainoana yhdestä suuresta kokeesta kaikista kolmestakymmenestä jotka siihen osallistui).

Vaikka olin niin paljon (eniten koko kurssilta) töissä koulun ohella,  

enkä opiskele "omalla" kielelläni.

Meni siis paremmin kuin odotinkaan:).

Mutta nyt kun ei gradumotivaatiota olekaan enää löytynyt,

 ajattelin vain ottaa tavoitteeksi tehdä just sen mitä gradussa pitää, 

ei yhtään enempää. 

Ajattelin että mitä sillä oikeestaan on väliä, heh:).

Mutta,  loppujen lopuksi lupasin haastatella vielä kahta. 

Eli: tämän päivän tavoite on sopia aika haastatteluihin.

Litteroida kuusi tuntia.

Katsoa mitä mulla on valmiina teoriaosuuteen/ metodikapitteliin.

Ettei vaan kävis rouvalle näin:

Optismistina ainakin lähden tänään liikkeelle!

Tsemppiä muillekin päivän askareisiin, mitä nyt kukin tahoillaan touhuaakin.

Muistakaa kuitenkin että paussejakin tarvitaan:)

Milli