torstai 20. marraskuuta 2014

Ilon aihe!

Olen kirjoittanut KOKO yön gradua. Mulla oli TOOOSI pitkä paussi, sitä kutsutaan hienolla nimellä  prokrastinoinniksi.
Suomeksi ihan tylysti sitä kutsutaan viivyttelyksi, aikaansaamattomuudeksi, asioiden tekemättä jättämiseksi tai lykkäämiseksi. Tämän lehtijutun mukaan 95% opiskelijoista kärsii siitä. Joten yksin en vaivani kanssa ole:). Se voi olla jopa terveydelle haitallista. En tiedä mikä minulle tuli--- oliko prokrastinoinnin vikaa vai kaikki remontit ym. jotka painoivat päälle mutta anyway verenpaine kohosi kesän aikana. Nyt on taas kunnossa ja virtaa kirjoittaa.
En ole kulkenut kameran kanssa pitkään aikaan...mutta etsinpä jonkun kauniin kuvan Hurtigrutenin reissusta. Sen jutunkin voisin kirjoittaa loppuun jossain vaiheessa.
Pieni hylkeenpoikanen Jääkarhumuseosta tms. Hammerfestista. Eli vähän esimakua...muistaakseni se oli seuraava satama kuvakertomuksessa.

Ja toinen suloinen ---ei ehkä ihan yhtä herttaisen näköinen kuin tuo hylje---mutta se on herttainen.
 Jos sitä huvittaa. Aina ei huvita, mutta kiva se on silloinkin. Ja RAKAS aina. Eli Winston.
Kuva otettu syksyn aikana...sehän se ainoa jota kuvataan, haha:)).  Kyllä sillä on ollut pahana tuo furunkuloosi ja enää ei mitkään antibiootit auta. Aloitimme kortisonin ja sillä se on pysynyt suht. kurissa. Tuossa kuvassa yritin laittaa omat sukat sen jalkaan ettei nuolisi. Eihän se voi jatkuvasti elää kauluksenkaan kanssa...
Mutta nuo sukat nyt ei toiminut alkuunkaan...sisällä oli luonnollisesti vain tarkoitus. Sillä on ulkotossutkin joita "inhoaa". Näillä sukilla se sitten käveli niinkuin ihmiset uimaräpylöillä - nosteli korkealle ja lopulta jämähti paikalleen. Eihän siitäkään mitään tullut.
Eikä se nyt taas ole niin paljon nuollutkaan. Kipulääkkenä joudumme nyt käyttämään Tramadolia koska Rimadylia ei saa kuulemma antaa yhtäaikaa kortisonin kanssa...Me ollaan kuitenkin päätetty että kipeä ei Wimpun tarvi olla.
Tuossa se nyt nukkuu mun jaloissa ja kovasti oli taas iltavillissä eilen :D.

Enpä jaksa odottaa että täällä blogissa kukaan enää kävisi...viime päivityksestä kohta puoli vuotta. Enkä tiedä yhtään milloin into /aikaa seuraavan kerran. Nyt tulee kyllä istuttua koneella enemmän kun teen tuon gradun. Mun on nimittäin pakko. Aika loppuu...

Oikein ihanaa torstaita meille kaikille !