sunnuntai 20. syyskuuta 2015

Puikot kilisee...

3. päivä silmäleikkauksesta ja olen jo tehnyt yhden ekstrayön. Pe-la, ja ihan hyvin meni. Aivan täydellisesti ei lukeminen tms. vielä onnistu mutten sitä odottanutkaan. Yllättävän hyvin kuitenkin, pystyin lukemaan raporttilapun- siinä on aika pieni teksti- ennen en nähnyt suunnilleen muuta kuin että jokin lappuhan se siinä on...Ainoa oli, kun menin lääkehuoneeseen jossa on kirkkaat valot niin silmiin tuli ikäänkuin salamoita mutta sen meni heti ohi kun tulin sielä pois. Mulla on ensimmäinen jälkitarkastus torstaina ja aion mainita tuosta. Olin myös yön "pomo" eli ylimänä vastuussa kaikesta, ja tein uudet raporttilaput ja raportoin aamuvuorolaisille yön tapahtumat. Ja kaikki meni hyvin...näin siis moitteetta.  Oikeasti nämä uudet silmät hämmästyttävät- olen melkein unohtanut että ne on leikattu!

Gradun kirjoittamisen takia jätin käsityöt joksikin aikaa pois ja nyt olen huomannut kuinka valtavasti olen niitä kaivannut. On ollut niin huippuihanaa taas neuloa...Se on ihan parasta terapiaa ja rentoutumista (jos siitä siis tykkää :D).

Oltiin Lillemorin kanssa koirapuistossa tänään. Se on varmaan alkanut ymmärtämään että sen on hankala leikkiä Rottweilerin kanssa koska se ei nyt enää edes yritä. Mutta se tykkää touhuilla siellä omiaan ja katsella kun isommat leikkii. Vieläkään en ole kuvia alkanut ottamaan...

Kuumailmapallosta otin tässä yhtenä päivänä kuvan...ne ovat niin kauniita!
Mun "bucket-listalla" onkin joskus päästä kuumailmapalloajelulle...

Vaikka USA:han, New Mexicoon...

Tänään ollaan kyllä jo suunniteltu formulamatkoja. Minä en ole koskaan käynyt, mieheni on muutaman kerran. Fanitamme Räikkösta ja jos hän ensi vielä suunnitelmien mukaan ajaa Ferrarilla, olisi kiva ainakin yksissä kisoissa käydä. 
Ykkösvaihtoehto on Singaporen ajo, koska se on iltakisa ja uusi mielenkiintoinen maa. Varasin jo hotellin - senhän saa perua. Mutta ei tiedä kuinka ne myydään loppuun. 

Nyt syksyllä emme vieläkään reissaa kovin paljon koska pitkästä aikaa pääsemme Tornitalolle ja siellä on paljon hommaa. Siksi toisekseen minulla ei ole passia, se meni umpeen. Ja nyt laitoin haikea mieli sydämessä hakemuksen Suomen kansalaisuudesta luopumisesta. Koko prosessi saattaa kestää 4-5 kk ennenkuin minulla on Norjan kansalaisuus ja passi. Suomeen olemme näillä näkymillä tulossa jouluksi mutta sinnehän ei passia tarvitse. Ja kohtahan se joulun aika taas onkin täällä: IHANAA! 

Oikein hyvää uutta viikkoa meille kaikille <3
Minä menen huomenna DIPS-kurssille ja tiistaina mulla alkaa 6 yön putki...

perjantai 18. syyskuuta 2015

1.päivä leikkauksen jälkeen

Kirjoittelen jo tätä tekstiä ILMAN silmälaseja.
Se itse leikkaus ei käynyt kipeää, eikä ole ollut kipuja jälkeenpäinkään. Eilisen illan olin kuin sumussa, mutta siihen olin varautunutkin jollain tavalla. Silti se oli jotenkin hermostuttavaa.

Aloin kuitenkin jo neulomaan - olin niin kauan odottanut sitä että saan ottaa puikot käteeni. En neulonut juuri mitään viim. puolen aikana ettei se ainakaa olis sotkenut gradun loppuuntekemistä. Jään niin kiikkiin aina uuten projektiin etten tee sitten mitään muuta kuin neulon.

Tätä  villapaitaa aloin eilen tekemään.
Ohje uudesta Skappel-kirjasta...


Neuloa osaan vaikka silmät kiinni...miehen piti lukea mulle ohjeet:). Tänään saan jo luettua itse, en täydellisesti mutta paranee varmasti koko ajan. Valonarat silmät vieläkin on vaikka pupillit ovatkin jo paljon pienemmät kuin eilen. Aivan ihmeellistä oikeasti että noin pienellä operaatiolla voi saada tällaisen muutoksen aikaan...

Nyt jatkuu neulominen, se on niin ihanaa käpertyä sohvannurkkaan puikkojen kanssa ja sitä osaa arvostaa vielä enemmän kun se välillä oli "kiellettyä"...

Joudun kyllä jossain välissä käymään  Suomen Norjan suurelähetystössä. Mulla on passi mennyt umpeen. En ole päättänyt haenko Norjan kansalaisuuden vai vain uuden passin. Voi olla että haen kansalaisuuden ihan käytännön syistä vaikka suomalainen aina tulenkin olemaan. Kansalaisuus on mulla sydämessä eikä paperilla...

Hyvää viikonloppua !




torstai 17. syyskuuta 2015

RLE- silmäleikkaukseen

Menen tänään silmäleikkaukseen. Olen yksi niistä joka ei koskaan tottunut laseihin. Ja aloin tarvitsemaan laseja koko ajan, ja mielellään erilaisia: lukemiseen, datalla olemiseen, neulomiseen, normaalielämään. Siihen en lähtenyt mukaan, vaan päätin mieluummin leikkauttaa silmiin uudet linssit- eli  mulle tehdään nk. RLE-moniteholinssileikkaus.  Tehdään tuolla Memirassa, joka tosiaan on Pohjoismaiden suurin näkökirurgian yritys.
Tämä resepsjon on muuten ihan samannäköinen kun täällä Oslossa...

Sehän on Suomessakin, jokin aika sitten avasttiin Vaasaan uusi. Tässä uutinen ja infoa mun leikkauksesta:

Pohjoismaiden suurin näkökirurgiayritys Memira avasi toisen Suomen klinikkansa Vaasan Postitalossa. Vapaamuotoisessa avajaistilaisuudessa tutustuttiin klinikan avariin tiloihin, ja keskusteltiin näkökirurgian näkymistä Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Eniten keskustelua tilaisuudessa herätti ikänäön korjaava RLE-linssileikkaus. Leikkaustekniikka on Suomessa vielä verrattain harvinainen, ja asiakkaat eivät yleensä tiedä, että ikänäön hoitamiseen on olemassa pysyvä ratkaisu. Lisäksi tiedotusvälineissä ja julkisessa keskustelussa kyseinen leikkaus rinnastetaan edelleen yleisesti virheellisesti kaihileikkaukseen, ja aiheesta puhuttiin runsaasti myös Memiran lehdistötilaisuudessa. 
”Käytettävän leikkausteknologian samankaltaisuudesta huolimatta harmaakaihileikkaus ja ikänäköä korjaavaa RLE-linssileikkaus eivät ole identtisiä”, kertoo Memiran markkinointi- ja viestintäpäällikkö Enni Hannula. ”Molemmissa korvataan  silmän mykiö korvataan keinotekoisella linssillä, mutta käytettävissä linsseissä on suuri ero. Kaihileikkauksessa käytetään yleisesti standardoituja yksiteholinssejä, kun taas ikänäköleikkauksessa linssi valitaan aina yksilöllisen tarpeen mukaan. Kaihileikkauksessa pyritään eroon harmaakaihista, ja potilas joutuu leikkauksen jälkeen käyttämään silmälaseja, kun taas RLE-linssileikkauksella pyritään eroon silmälaseista ja piilolinsseistä ” Hannula korostaa. 
KELA-korvauskäytännöistä huolimatta ikänäköleikkaukset kiinnostavat
RLE-linssileikkaus estää harmaakaihin kehittymisen, joten se voidaan nähdä myös kaihia ennalta ehkäisevänä hoitona. Toisin kuin harmaakaihileikkauksesta, siitä ei kuitenkaan saa KELA-korvausta. Korvauskäytäntöä tulisi harkita uudelleen RLE-linssileikkausten yleistyessä, sillä yksityisellä puolella tehty leikkaus tuottaa merkittäviä säästöjä tulevaisuudessa ” esittää Memira Suomen ja Ruotsin toimitusjohtaja Michael Lagerbäck. 
Korvaustilanteesta huolimatta nimenomaan ikänäköleikkaukset kiinnostavat Memira-asiakkaista Suomessa, ja suuri osa varatuista leikkauksista sekä Turussa että Vaasassa on RLE-linssileikkauksia. ”Kiinnostus on ollut valtavaa, ja olemme iloisia voidessamme tarjota todellisen, kestävän vaihtoehdon ikänäön hoitoon nyt myös länsirannikolla” Lagerbäck iloitsee. 
Tällä hetkellä Memira toimii Suomessa Vaasassa ja Turussa, mutta suunnitelmissa on toiminnan laajentaminen. 
Jos väittäisin etten yhtään jännitä, valehtelisin. Näkö on näkö - niin tärkeä aisti ja kun silmiin kosketaan niin tottakai se hermostuttaa. Mutta olen punninnut vaihtoehdot ja haluan tämän leikkauksen. Katsotaan miten nopeasti kirjoittelu sen jälkeen sujuun.
Tuo lähin Oslon Memira on vain noin 10-15 minuutin kävelymatkan päässä meiltä joka luonnollisesti helpottaa leikkauspäivää, tarkastuksia ym. Memira antaa 5 vuoden takuu johon kuuluu ilmainen laserleikkaus tarvittaessa. Tämä ei tietenkään ole mainos, selvitän vain itselleni ja muille miksi valitsin juuri ko. yrityksen. 
Olen nyt pari päivää laittanut 3 kertaa päivässä silmätippoja, infektioita ehkäiseviä. Ne jatkuu vielä kolme viikkoa leikkauksen jälkeen. 
Eli aika jännittävä ja tärkeä päivä tulossa...

keskiviikko 16. syyskuuta 2015

Gradu on valmis!

Aaah mikä tunne!! Eilen jätin sitten graduni arvioitavaksi. Täällä Norjassa on varmaan erilainen systeemi kuin Suomessa, meidän koululla on mahdollisuus jättää ne arvoitavaksi 4 kertaa vuodessa, seuraava kerta olis ollut marraskuussa.

Varmaan olisin voinut loppuhiennalla saada paremman arvosanan mutta...nyt riitti mulle. Tuli sellainen tunne. Ja koko elokuun suunnilleen kirjoitin kaikki valveillaoloajat diskusjonia. Töissähän olen käynyt koko ajan.

Se oli aika iso gradu. 60 pistettä. Mun ohjaaja (norjalainen) on väitellyt tohtoriksi ja kertoi että Suomessa on usein ainakin sairaanhoitoalan gradut 30 pistettä...en ole tutkinut asiaa mutta kyllä tuo ainakin aikaa vei. Nyt kerkeän sitten tosi hyvällä omalla tunnolla olemaan mm. Lillemorin kanssa...

Pikkuneiti tosiaan asuu nyt meidän kanssa. Jos Winston oli itsepäinen niin on tämäkin tapaus. Ja rohkea pieni typsykkä - leikkis vaikka Rottweilereiden kanssa jos sais. Kokoeron takia ei uskalla antaa, sattuu vielä vaihinko. Tässä me ollaan Stenparkenissa yhtenä elokuisena aamuna ja Lillemor siellä yleensä ajaa noita variksia takaa. Ja ne kiusoittelee Lillemoria...ihan oikeasti tulevat lähemmäksi ja lähemmäksi ja raakkuvat niin että se lähtis niiden perään. Tietävät ettei se kuitenkaan kiinni saa. Hauskan näköistä.
Pitää alkaa nyt taas ottamaan enemmän kuviakin. Tässä alhaalla on kuva vielä kun Lilliksen naamasta oli karvat siistitty pentumaisesti. Nyt sillä on kasvatusvaihe ja aikamoinen pörrö :D. 
Odotan että ssan laittaa kunnon ponnarin sille.

Suloinehan se on kuin mikä ja meidän sydämet sulattanut.

Nyt tavataan usemammin. Moikka niin kauan!