Sateinen joulukaupunki

Olin äsken Winstonin kanssa ulkona. Oslo on melkein jo tyhjentynyt, monet lähtevät täältä muualle joulun viettoon. Niin mekin, siitä enemmän myöhemmin.

Tuli nyt kävelyllä mieleen kuinka nämä joulusäät vaihtelee. Juuri tuli dokumentti siitä kuinka lumettomat joulut ovat kuitenkin yleistyneet viime vuosikymmeninä.
Löysin muutaman, pari vuotta sitten ottamani kuvan sateisesta jouluisesta Oslosta.
Ihan kuin taas tänä vuonna. Vettä sataa tai tihkuttaa.

Tässäkin on ihan oma kauneutensa ja sielunsa. 

Viime yönä juttelin töissä tanskalaisen (Kööpenhaminassa syntyneen ja kasvaneen) työkaverini kanssa.

Hänelle sateinen kaupunki onkin se aito lapsuuden joulumaisema.

Se mikä hänelle edelleen symbolisoi oikeaa joulutunnelmaa.

Minä lapsuudestani taas varmasti monen muun kanssa muistan ainoastaan ne lumiset jouluaatot.
Ne pitkät jouluaatot. Oliko tunteja enemmän vai olivatko tunnit pidempiä? Ainakin aatto oli niin valtavan pitkä vaikka en usko että joulupukki meille niin kovin myöhään koskaan tuli - meillähän oli kotona aina niin monta pikkutaaperoa ettei sitä turhaan venytetty:)

Tänä jouluna lähdemme tosiaan pois kaupungista. Olemme vuokranneet mökin Hafjellin alueelta, jossa olemme maanantaista (huomisesta) perjantaihin. Vuoristossa on paljon lunta ja tarkoituksenamme on virittää uudelleen (lapsuuden) hiihtoharrastus. Se ettei hiihto ole ollut meidän talviemme ykkösajanviete, on melkein ollut hysh-hysh juttu täällä Norjassa asuessamme. Täällä nimittäin KAIKKI hiihtää, ainakin tuntuu siltä. Mutta nyt olemme tosiaan ostaneet uudet sukset, sauvat ja monot koko poppoolle ja ainakin innokkaasti lähdemme kokeilemaan hiihtämistä ja muutenkin yhteiseen jouluviettoon.
Iloitsemme siitä suunnattomasti!

Nyt on kahvipaussi kohta ohi. Vähän vielä järjestelyä tässä kotosalla.  Enää tämä yksi työyö ja sitten alkaa viikon jouluvapaa!

Hyvää joulukuista iltaa & yötä sairaaloihin ja sairaaloiden ulkopuolellekin:)...eli kaikille!

Milli