Gradu on valmis!

Aaah mikä tunne!! Eilen jätin sitten graduni arvioitavaksi. Täällä Norjassa on varmaan erilainen systeemi kuin Suomessa, meidän koululla on mahdollisuus jättää ne arvoitavaksi 4 kertaa vuodessa, seuraava kerta olis ollut marraskuussa.

Varmaan olisin voinut loppuhiennalla saada paremman arvosanan mutta...nyt riitti mulle. Tuli sellainen tunne. Ja koko elokuun suunnilleen kirjoitin kaikki valveillaoloajat diskusjonia. Töissähän olen käynyt koko ajan.

Se oli aika iso gradu. 60 pistettä. Mun ohjaaja (norjalainen) on väitellyt tohtoriksi ja kertoi että Suomessa on usein ainakin sairaanhoitoalan gradut 30 pistettä...en ole tutkinut asiaa mutta kyllä tuo ainakin aikaa vei. Nyt kerkeän sitten tosi hyvällä omalla tunnolla olemaan mm. Lillemorin kanssa...

Pikkuneiti tosiaan asuu nyt meidän kanssa. Jos Winston oli itsepäinen niin on tämäkin tapaus. Ja rohkea pieni typsykkä - leikkis vaikka Rottweilereiden kanssa jos sais. Kokoeron takia ei uskalla antaa, sattuu vielä vaihinko. Tässä me ollaan Stenparkenissa yhtenä elokuisena aamuna ja Lillemor siellä yleensä ajaa noita variksia takaa. Ja ne kiusoittelee Lillemoria...ihan oikeasti tulevat lähemmäksi ja lähemmäksi ja raakkuvat niin että se lähtis niiden perään. Tietävät ettei se kuitenkaan kiinni saa. Hauskan näköistä.

Pitää alkaa nyt taas ottamaan enemmän kuviakin. Tässä alhaalla on kuva vielä kun Lilliksen naamasta oli karvat siistitty pentumaisesti. Nyt sillä on kasvatusvaihe ja aikamoinen pörrö :D. 

Odotan että ssan laittaa kunnon ponnarin sille.

Suloinehan se on kuin mikä ja meidän sydämet sulattanut.

Nyt tavataan usemammin. Moikka niin kauan!