Se itse leikkaus ei käynyt kipeää, eikä ole ollut kipuja jälkeenpäinkään. Eilisen illan olin kuin sumussa, mutta siihen olin varautunutkin jollain tavalla. Silti se oli jotenkin hermostuttavaa.
Aloin kuitenkin jo neulomaan - olin niin kauan odottanut sitä että saan ottaa puikot käteeni. En neulonut juuri mitään viim. puolen aikana ettei se ainakaa olis sotkenut gradun loppuuntekemistä. Jään niin kiikkiin aina uuten projektiin etten tee sitten mitään muuta kuin neulon.
 |
| Tätä villapaitaa aloin eilen tekemään. Ohje uudesta Skappel-kirjasta... |
Neuloa osaan vaikka silmät kiinni...miehen piti lukea mulle ohjeet:). Tänään saan jo luettua itse, en täydellisesti mutta paranee varmasti koko ajan. Valonarat silmät vieläkin on vaikka pupillit ovatkin jo paljon pienemmät kuin eilen. Aivan ihmeellistä oikeasti että noin pienellä operaatiolla voi saada tällaisen muutoksen aikaan...
Nyt jatkuu neulominen, se on niin ihanaa käpertyä sohvannurkkaan puikkojen kanssa ja sitä osaa arvostaa vielä enemmän kun se välillä oli "kiellettyä"...
Joudun kyllä jossain välissä käymään Suomen Norjan suurelähetystössä. Mulla on passi mennyt umpeen. En ole päättänyt haenko Norjan kansalaisuuden vai vain uuden passin. Voi olla että haen kansalaisuuden ihan käytännön syistä vaikka suomalainen aina tulenkin olemaan. Kansalaisuus on mulla sydämessä eikä paperilla...
Hyvää viikonloppua !
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti