Nyt meillä on toinen viikko menossa Godt Levert - lähetyksistä. Ja olemme huipputyytyväisiä. Tänään söimme tulista makkararisottoa. Siihen tuli valtavasti vihanneksia ja mm. 1/2 chiliä josta tulisuus.
Ja tämä, kuten muutkin reseptit ovat osottautuneet niin hyviksi. Tämä on sellaista arkipäivän luksusta, ja samalla tulee syötyä terveellisesti.
Meillehän tulee tuollainen Duo-lähetys joka on tarkoitettu kahdelle hengelle, mutta siitä riittää aivan reilusti kolmelle ellei neljällekin. Ellei T käy meillä syömässä saa mieheni ruoka-annoksen töihin mukaan.
Huomenna teen kirpakkaa arkilohta:
Joten tätä jatketaan ainakin toistaiseksi ja suosittelen kokeilemaan jos tällainen systeemi paikkakunnallasi on. Tässä ei ole mitää sitoutumista vaan tiistaisin saa päättää haluaako seuraavan viikon lähetyksen.
Olemme saaneet uudet tietokoneet Riksille joten pitkästä aikaa pystyn kirjoittamaan blogia töissä. Varmaan vuoteen en saanut sitä edes auki.
Tapaamisiin!
Olin viime yön töissä 24 tuntisen verenpainemittarin kanssa. Olin tuntenut että verenpaineet on koholla ja toivoin lääkitystä. Sitähän ei noin vain saa. Mutta mittauksen jälkeen sain ja pakkoloman myös. Eli viikon sairasloman ja määräyksen kävellä ripeästi vähintään puoli tuntia joka päivä.
Oli vähällä etten joutunut sairaalaan tiputukseen. En viitsi edes paineitani kertoa koska ne oli niin korkeat. Sen verran voi sanoa ettei alapaine laskenut alle sadan edes unen aikana.
Minullahan oli ennen...vielä pari vuotta sitten matalat paineet. Nyt kun ajattelen alkoivat paineet nousemaan samoihin aikoihin kun sain vaihdevuosioireita.
Kuumat aallot, hikoilupuuskat ja sydämentykytykset viis veisaavat vuorokaudenajasta. Vaihdevuosioireet herättävät ja valvottavat naista, ja vaikeuttavat seuraavaa päivää. Katkonainen uni vaarantaa myös naisen terveyden.
– Huonounisella elimistön hormonitoiminta muuttuu, verenpaine nousee ja elopaino samoin, kertoo lääketieteen tohtori, dosentti Päivi Polo Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.
– Insuliiniaineenvaihdunta ja elimistön puolustuskyky kärsivät, joten vaara sairastua aikuistyypin diabetekseen ja sydän- ja verisuonitauteihin kasvaa. Päiväväsymys voi myös heikentää tarkkaavaisuutta ja aiheuttaa siten tapaturmia.
Vähemmän suolaa, lisää liikuntaa ja kilot kuriin. Siinä parhaat keinot verenpaineen hallintaan. Tärkeää on myös tiedostaa kohonneen verenpaineen riskit sekä mitata paine vuosittain, sillä korkeakaan verenpaine ei välttämättä oirehdi.
Kohonneesta verenpaineesta kärsii arviolta noin puolitoista miljoonaa suomalaista, mutta vain puolet heistä tietää sen. Vielä pienempi joukko oivaltaa, että vaiva on vakava: pahimmillaan korkea verenpaine johtaa kuolemaan.
– Kohonnut verenpaine altistaa erilaisille sydän- ja verisuonitautitapahtumille, kuten sydän- ja aivoinfarktille sekä aivoverenvuodolle. Kohonnut verenpaine on myös tärkein yksittäinen aivohalvauksen hoidettavissa oleva vaaratekijä, varoittaa dosentti, sisätautien erikoislääkäri Ilkka Kantola.
Sekin on monelle yllätys, että lievästikin kohonneesta verenpaineesta on haittaa. Se voi lisätä suomalaisessa väestössä sydän- ja verisuonitautivaaraa merkittävästi.
Ilkka Kantola uskoo, että jos laihtuminen tapahtuu siinä vaiheessa, kun verenpaine on vasta lähtenyt nousuun, voidaan jopa päästä eroon verenpainelääkkeistä. Ja karistipa ihminen kiloja missä vaiheessa hyvänsä, merkitsee se joka tapauksessa helpompihoitoista verenpainetta. Tämä tarkoittaa, että yleensä lääkitystä voidaan vähentää.
– Myös normaalipainoisen tai laihan ihmisen verenpaine voi olla koholla. Tämä voi johtua epäterveellisistä elintavoista, perimästä tai elimellisistä syistä. Lisäksi ikääntyminen nostaa verenpainetta, koska se jäykistää yhtä lailla laihan kuin lihavankin valtimoiden seinämää, mikä nostaa pikku hiljaa yläpainetta. Tämän takia olisi tärkeää, että kaikki – kokoon katsomatta – tietäisivät verenpainearvonsa ja tuntisivat suosituslukemat.
Kantolan mielestä verenpaine tulisi mitata kerran vuodessa 15-vuotiaasta lähtien. Jos suvussa on kohonnutta verenpainetta, mittaamisen voisi aloittaa vieläkin aikaisemmin.
Oireet epämääräisiä
Yksi mittaus ei kerro totuutta, sillä esimerkiksi jännitys saattaa nostaa verenpaineen huippulukemiin. Lääkärin tekemä mittaus voi näyttää jopa huomattavasti kohonneesta verenpaineesta kielivää lukemaa 190/110 mmHg, mutta kun paine mitataan ilman jännitystekijöitä kotona, saadaan lukemaksi ihanteellinen arvo 120/70 mmHg. Tämän takia vasta neljän hoitajan tekemän kaksoismittauksen jälkeen voidaan ratkaista, tarvitseeko potilas mahdollisesti lääkehoitoa.
Verenpaine tulisi mitata säännöllisesti, vaikka ihminen tuntisi olonsa kaikin puolin terveeksi. Kohonnut verenpaine ei nimittäin juurikaan oirehdi. Lisäksi oireet ovat hyvin epämääräisiä. Esimerkiksi huono olo, huimaus ja päänsärky voivat johtua kohonneesta verenpaineesta, mutta yhtä hyvin ne voivat olla muiden sairauksien oireita, tai ne voivat liittyä stressiin tai väsymykseen.
– Kova jyskyttävä päänsärky on kuitenkin aina hälyttävä oire, jonka takia kannattaisi hakeutua lääkärin tutkittavaksi, neuvoo Kantola.
Yhtä tärkeää kuin verenpaineen mittaaminen on paineen pitäminen kurissa. Se onnistuu usein kotikonstein. Suolan käytön vähentäminen voi laskea verenpainetta yhtä paljon kuin yksi verenpainelääke eli suurimmillaan 10/5 mmHg. Se tehostaa myös verenpainelääkityksen vaikutusta.
Säännöllinen kestävyysliikunta alentaa verenpainetta. Parhaita lajeja ovat aerobiset liikuntamuodot, kuten reipas kävely, pyöräily, hiihto tai erilaiset pallopelit. Olennaisinta on löytää itselleen mieluisa liikuntalaji, josta nauttii ja jota harjoittaa mielellään. Kokeilemalla eri vaihtoehtoja onnistuu varmimmin. Ihanteellisinta olisi liikkua kerralla 30-60 minuuttia ainakin 2-3 kertaa viikossa, mutta aluksi vähempikin riittää – yksikin askel on tyhjää parempi.
Jos kotikonstit eivät riitä pitämään verenpainetta kurissa tai laskemaan sitä suositustasolle, tarvitaan avuksi lääkehoitoa. Siihen turvaudutaan aina, kun verenpaine ylittää 160/100 mmHg, vaikka ihminen olisi muuten täysin terve. Lääkehoito räätälöidään yksilöllisesti potilaan mukaan. Usein hoitoon käytetään kahta tai kolmea lääkettä, sillä vain kolmasosa potilaista pääsee tavoitetasapainoon yhden lääkkeen avulla. Yleensä lääkityksellä ollaan loppuelämä. Sen lopettamista voidaan harkita ainoastaan silloin, kun elintapamuutokset onnistuvat hyvin ja verenpaine pysyy tavoitelukemissa vähintään vuoden ajan.
Asiantuntijana dosentti, sisätautien erikoislääkäri Ilkka Kantola, Turun yliopistollinen keskussairaala
Teksti: Maarit Vuoristo
Mitä matalampi, sitä parempi
Verenpaine tarkoittaa suurimmissa valtimoissa olevaa painetta. Se pitää veren liikkeessä ja sitä ylläpitää sydän. Verenpaineen arvo vaihtelee sydämen pumppauksen tahdissa. Suurimmillaan se on sydämen puristaessa verta valtimoihin. Tätä kutsutaan systoliseksi paineeksi eli yläpaineeksi. Alimmillaan paine on supistusten välissä, jolloin sydän lepää. Paineen pienintä arvoa kutsutaan diastoliseksi paineeksi eli alapaineeksi.
Tavallisesti verenpaine laskee jokaisella pitkällään ollessa. On poikkeavaa, jos laskua ei tapahdu. Se saattaa viitata elimelliseen verenpaineen syyhyn, uniapneaan tai autonomisen hermoston häiriöön. Yöllistä huimausta esimerkiksi vessaan mennessä kokevat ne, joilla paine on muutenkin matala, ja ne joilla verisuonen seinämä on jäykkä tai jotka käyttävät jotakin pulssin nousua estävää lääkettä, kuten beetasalpaajaa. Verenpaine voi myös laskea pitkään paikallaan seistessä. Seurauksena saattaa olla pyörtyminen.
Verenpaineen luokittelu
Ihanteellinen: 120/80 mmHg Normaali: 130/85 mmHg Tyydyttävä: 130-139/85-89 mmHg Lievästi kohonnut: 140-159/90-99 mmHg Kohtalaisesti kohonnut: 160-179/100-109 mmHg Huomattavasti kohonnut: 179/109 tai yli sen mmHg
Yhtenä tavoitteena tälle vuodelle oli syödä terveellisemmin. Siinä auttaa minulla kunnon ruoan syöminen kiireisenäkin aikana. Eilenillalla tehdessäni lasagnea mietin miten ruoanlaitto on itseasiassa aika pieni homma kun kaikki tarvikkeet olisivat kotona. Aikaisemmin olin saanut jälleen kerran tarjouksen palvelusta joka toimittaa ruokatarpeet ja reseptit kotiin. Olin vain ajatellut että no...onko tuo nyt jo melkein "laiskuutta".
Sitten tuli mieheni kotiin ja oli juuri jutellut pariskunnan kanssa jotka kehuivat ko. palvelun. Ja siltä istumalta tilasimme meillekin.
ELI: joka maanantai-ilta meille tuodaan ruokatarpeet ja reseptit kolmeen ruokalajiin (tämän voi vaihdella tarpeen mukaan). Lisäksi tilasin hedelmäkorin.
Fantastista! Nyt syömme vaihtelevaa, itsetehtyä, terveellistä ruokaa joka arkipäivä. Ja välipaloiksi hedelmiä. Siinä on erilaisia vaihtoehtoja ja minä tilasin Roede-ruoan, se on vähän vastaava kuin painonvartijat-konsepti. Eli kaikkea voi syödä mutta kohtuudella.
Ensi viikolla syömme:
Etelämaalaista kalapataa, kanawokia ja kalkkunaa pitaleivässä. (Kerron sitten lisää miten toimi).
Nämä kolme ateriaa riittävät meille Oslon viikoksi.
Viikonloppuisin Ruotsissa laitamme sitten ihan omia ruokia joista yleensä jää vielä maanantaiksi. Teen usein niin paljon että laitan annoksia pakasteeseenkin. Niinpä mieheni söi viime viikonloppua poronkäristystä jonka lämmitti pakasteesta. Oli ollut hyvää :).
Onkohan Suomessa vastaavaa palvelua? Täällä on nimittäin useampiakin.
Törmäsin netissä Suomea matkailukohteena mainostavalla sivulla niin ihanaan kuvaan muumilaaksosta. Se haltioittaa aikuisenkin mielikuvituksen.
Tähän teemaan sopiikin minun uusi "taulunkoristelu" osastolla.
Talvi. Lumi. Hiihto.
Kos? Mikä sana vastais suomessa...se on ikäänkuin synonyymi ruotsinkielen mys.
Viihtyisiä hetkiä...sanotaanko niin:)
Jos jollakin on parempi täysin suomalainen sanaehdotus niin otan mielellään vastaan.
En ole kyllä vielä kerennyt hiihtämään ja nytkin olen koko viikonlopun töissä. Meidän talon asukkaat ovat käyneet jo pitkään hiihtämässä...poliiseilla on käytävässä voitelupöytä. Silloin kun ei vielä ollut tarpeeksi lunta kävivät Torsbyn hiihtotunnelissa. Siellä voi hiihtää vuoden ympäri.
Vuoden toinen viikko on jo hurahtanut käyntiin. Olen tässä yövuorojen välissä kotona...ja olenkin vain ollut. Onneksi oli eilistä ruokaakin jäljellä jota pystyi lämmittämään :). Ja nyt sitten kahvipaussi.
Torstaina mulla on yksi tärkeä kokous ja se pyörii vähän taka-alalla. Pitäis ehkä valmistautua jollain tavalla mutta toisaalta ei. Minua on nimittäin pyydetty hakemaan stipendiaattia korkeakoulusta (nimi muuttuu yliopistoksi varmaan tänä vuonna) vaikken ole yhtään suunnitellut mtään lisäkoulutusta itselleni. Sen verran kuitenkin kiinnostaa että menen kuuntelemaan mitä heillä on tarjottavana.
Niin väsynyt olin loppuvaiheessa tuohon graduun että sanoin miehelleni monta kertaa että: Jos minä joskus vielä alan haikailemaan jotain koulujuttua, lisäopiskelua sun on pakko olla TOSI kovana ja sanoa ihan suoraan: EI!
Viime viikolla sitten kerroin kirjeestä jonka sain jne. ja kysyin mitä minun kannattais tehdä. (Sairaalan vastaavantapaiselle tarjoukselle minun oli ollut helppo sanoa ei koska se ei kiinnostanut yhtään. ) Mieheni sanoi EI. Minä olen luvannut muistuttaa sinua kuinka raskasta se on ja sinä et halua enää uhrata yhtään vuotta elämästäsi opiskeluun ja huonoon omaantuntoon.
Minä sitten tähän: Miksi sinä nyt noin sanot? Haha. Ei ole helppo aina tietää mikä olisi oikea vastaus vaikka on saanut ohjeistuksen:)
Loppujen lopuksi aina lojaali mieheni on sanonut tukevansa minua mitä päätänkin. Oikeasti se on kova paikka koko perheelle jos päätän jatkaa opiskeluja.
Ehtona on se että saan täyden stipendin. Joudun kyllä tekemään ehkä 50% öitä siinä sivussa koska olen sitoutunut olemaan Riksillä tietyn ajan töissä maisteristipendin (20% palkasta) vuoksi. Stipendi antais mulle ihan erilaisen vapauden keskittyä opiskeluun.
Että tällaisia pohdintoja täällä...ulkona on -6. Eilenillalla kävelin töihin, taidan kävellä tänäänkin. Ostin viikonloppuna alennusmyynnistä Fjällrävenin talvitakin, sillä kyllä tarkenee kun ostin vielä sen verran reilun että mahtuu paksukin villapaita alle. (En siis ostanut suoraan "vuoriketulta" vaan urheiluvaatekaupasta.)
Fjällräven on mielestäni niin kiva merkki.
Klassinen, hyvälaatuinen ja ajaton.
Ps. Minä muuten jatkan kuvien lajittelemista yms. ja samalla tykkää muutella tämän blogin ulkonäköä. Ihan vain koska se on niin kivaa. Jos joku ihmettelee kun se ei päivääkään ole ihan sama:)
Yöllä oli tullut lunta tänne Osloonkin ihan mukavasti ja näin kauniit olivat "minun rappuseni" tänä aamuna kun kävelin Stenparkenin kautta kotiin viimeisestä yövuorosta.
Nyt olemme jo Tornitalossa, IKEA-reissun jälkeen. Täällä on vielä paljon enemmän lunta kuin Oslossa, pakkasta noin -6 C, eli aika ihana talvisää.
Täällä on ollut kylmempääkin, -12-13 C. Tornitalo ei reagoi lämmönvaihteluihin kovin nopeasti joten kovilla pakkasilla täällä sisälläkin on viileää. Sen vuoksi ensi talveksi olis ihana saada kauniit vanhat, kamiinat.
Niiden ympärillä tarkenis aina...
Tämä kamiina esimerkiksi on parhaillaan myynnissä.
Vuoden ensimmäinen yötyöviikko takana. Ja hyvinhän se meni, ja ensimmäisen huippuväsyneen yön jälkeen olin "Back in business"
Krakovan keskiajalta peräisin oleva vanha kaupunki kuuluu myös Unescon maailmanperintökohteisiin ja se on säilynyt erittäin hyvin, lähes vahingoittumana toisesta maailmansodasta. Se keskittyy Rynek Główny -aukion ympärille, jonka keskellä kohoaa renessanssin ajalta peräisin oleva Verkahalli. Siellä myydään mm. kaikenlaisia matkamuistoja.
Aukion/torin laidalla oli hevoskärryjä valmiina viemään turisteja kaupunkikierrokselle. Ne olivat niin kauniita että varmaan joka kerta ohi kävellesäni halusin ottaa kuvan:
Upea joulutori ja kaikenlaista herkullista tarjolla:
Suklaasta tehtyjä työkaluja...
Me muuten syötiin yhtenä päivänä tuossa kuvan vasemmalla puolella olevat golonkat...
Ne oli ihan ok:n kokoiset verrattuna golonkaan jonka mieheni sai ruokaravintolassa. Se oli ihan valtava: yli 2 kg!
Sitä ei ehkä tästä kuvasta ihan hahmota, mutta suuri se oli!
Mitä golonka sitten on? Minulla ei ollut aavistustakaan mutta maailmankiertäjä mieheni tiesi ja halusi kokeilla Krakovassakin. Oli kerran kuulemma saanut todella hyvää joka oli jäänyt mieleen. Golonka on jokatapauksessa puolalainen sianpaisti, ja maistuu: sianpaistilta. Se torilta ostettu oli oikein maukas. Golonkassa on tosin paljon osia joita ei voi syödä.
Huvi- filminpätkä golonkasta:
Kaikkea oli tarjolla hevosenkengistä lähtien.
Tikkareita poikineen, tonttuineen ja Angry Birdsitkin olivat pyrähtäneet makean muodossa torille:
Torin joulukuusi joka oli yksi sadoista ellei tuhanisista valaistuista joulukuusista joita kaupugissa näimme. niitä oli jokapaikassa. kaikkien kauppojen ulko-ja sisäpuolella, kahviloissa, kirkoissa. Kirkoissakin oli monta kuusta. Ja minusta joulukuuset ovat niin kauniita että aina saivat muut minua odotella kun unohduin katselemaan. Ja kuvaamaan.
Yleensäkin Krakovassa oli paljon kaunista. Enkä ihmettele että Krakovan joulumarkkinoita mainostetaan yhtenä Euroopan parhaiksi ja kauneimmiksi. Jouluperinteet ovat rikkaat.
Kävimme myös valtavassa ostoskeskuksessa (Galeria Krakowska)
joka niinikään oli koristeltu todella jouluiseksi.
Runsaaseen tyyliin:
Ostarissa oli tarjolla jokaiselle jotain.
Siellä oli alkanut alennusmyynnit joten porukkaa oli niin paljon että me emme
siellä kauan jaksaneet kierrellä.
Mutta sen verran kerkesin vilkuilla että monia merkkituotteita
olisi saanut edullisemmin kuin täältä Pohjolasta.
Näin jouluisissa tunnelmissa minä olen todella lopettelemassa joululomaani. Eilen (sunnuntaina) vietettiin vielä tunnelmainen, jouluinen hetki koko pikkuperheemme kanssa kun T tuli kotiin.
Aamulla ajoimme Osloon ja tunnin päästä olen lähdössä ensimmäiseen yövuoroon tänä vuonna.
Ihana loma.
Innostuin kirjoittamaan tällaisen vuosikatsauksen johon törmäsin netissä. Vastasin melkein kaikkiin kysymyksiin vaikka osa oli vähän hölmöjäkin... 1) Mitä sellaista teit kuluneen vuoden aikana, mitä et ole koskaan ennen tehnyt?
Leikkautin silmäni. Sitä en ole tehnyt aikaisemmin ja toivon mukaan silmät toimii hyvin yhden leikkauksen jälkeen. Minulle siis vaihdettiin linssit. Se on ollut aivan uskomaton helpotus: en koskaan oikein oppinut käyttämään silmälaseja enkä löytänyt mallia joka ei olisi painanut. Minulla on vieläkin pienet merkit nenänvarressa lasien jäljliltä. Töissä opin tekemään dialyysin kaikilla laitteilla sekä manuaalisesti.
2) Oletko kyennyt pitämään itsellesi viime uutenavuotena tekemäsi lupaukset?
En muista mitä lupauksia olen tehnyt, mutta jos oli jotain terveelliseen syömiseen liittyvää niin en ole pitänyt.
Muistan kyllä tein muutaman isomman tavoitteen ja niihin olen/ olemme päässeet. Eli möimme valkoisen talon ja muutimme sieltä. Kirjoitin gradun valmiiksi. Ostimme uuden auton.
3) Tuliko elämääsi uusia ihmisiä viimeksi kuluneen vuoden aikana?
Ja olisi jäänyt sinne? En usko. Oikeastaan aika hätkähdyttävää että näinkö tosiaan on? Työni on jatkuvaa uusien ihmisien kohtaamista, ja osa heistä luonnollisesti tekee suuremman vaikutuksen elämääni, se on selvä. Mutta pääasiassa vanhoilla mennään: perheellä, vanhoilla ystävillä ja tutuilla.
Täytyy kuitenkin mainita että olen saanut pari uutta työkaveria joista tykkään erityisen paljon ja siitä olen toki iloinen. Ja oikeastaan nuo uudet asukkaat jotka muuttivat Tornitaloon ovat tulleet pysyviksi "vaikuttajiksi"...
4) Menetitkö ketään läheistäsi?
Menetin. Kipeä, kipeä luopumisien vuosi. Meillä on niin ikävä. Siitä olen onnellinen ettei näiden rakkaiden tarvinnut olla yksin. Aina oli joku meistä kotona.
Maailman kaunein koira
5) Missä maissa vierailit?
Mun piti oikein tarkistaa että ollaanko me vierailtu missään "ulkomailla" viime vuonna; ja ei olla Pohjolan ulkopuolella. Ei olla yksinkertaisesti keretty tai jaksettu. Olen töissä Oslossa, viikonloput ja vapaa-ajat muutenkin Ruotsissa joten en laske näitä maita kuin asuinpaikakseni. Suomessa kävin kolme kertaa ja nuo Suomen reissuthan vie suuren osan loma-ajasta ym.
Joulun välipäivinä kävimme kyllä Krakovassa; sehän kyllä tuli vielä viime vuoden puolelle. Lisää kuvia reissusta tulossa...
Krakovan torin laidalta.
6) Mitä sellaista toivoisit itsellesi, mitä et kuluneen vuoden aikana saanut?
No tietenkin sellaista ihmekroppaa joka sallis kaiken syönnin ja ainoastaan liikalaihuuden ja ylikunnon kanssa pitäis taistella. Enpä oikein tiedä saanko sitä minään vuonna...
7) Mitkä päivämäärät kuluneelta vuodelta tulee aina muistuttamaan sinua tästä nimenomaisesta vuodesta? Keskiviikko 21.1. ja lauantai 3.10. jolloin jouduimme luopumaan rakkaistamme.
Perjantai 24.4. jolloin luovutimme Valkoisen talon avaimet ja kirjoitimme viimeiset kauppakirjat. Yksi vaihe elämästämme ohi. Tiistai 15.9. jolloin lähetin gradun sensuuriin. Tiistai 29.9... yksi kiva perhejuttu. 30.12. Minun vanhempani ovat olleet naimisissa 60 vuotta. Heillä on niin ihastuttava suhde että aina siellä käytyämme huokaamme toisillemme: toivottavasti meilläkin on tuollaista sitten kun olemme tuossa iässä. Esikuvia siis.
8) Mikä oli suurin saavutuksesi kuluneen vuoden aikana? Henkilökohtaisesti tuo gradu. Se oli painanut mua niin paljon että oli upeaa saada se pois kuvioista:
9) Mikä oli suurin pettymyksesi? Että en ole treenannut yhtään, se on henkilökohtainen pettymykseni.
Sydän tarvitsee treeniä...
10) Sairastitko tai loukkaannuitko? Kyllä jonkin verran taistelin korkean verenpaineen kanssa. Muuten sairastin pitkästä aikaa flunssan syksyllä, mutta se meni tosin ohi aika nopeasti.
11) Mikä oli paras ostoksesi? Lillemor. Surusta huolimatta emme haluaisi antaa kokemusta pois. Loppuvuodesta ostimme myös uuden auton, plug-in-hybridin. Meidän oli myös uusien tullisääntöjen vuoksi ihan pakko ostaa norjalaisrekisteröity privaattiauto. Autoon olen todella tyytyväinen - kaupunkiajot kulkee pelkällä sähköllä mutta myös pitkiä matkoja voi ajaa huoletta hybridin vuoksi. Silloinkin se kuluttaa vähemmän bensaa, joten ajokustannukset ovat kohtuullisemmat ja samalla auto on ympäristöystävällinen. Me ajamme todella paljon ja silloin se vaikuttaa.
12) Kenen käytös pöyristytti sinua eniten? ISIS-järjestön toiminta pöyristyttää kerta toisensa jälkeen.
13) Mihin käytit suurimman osan rahoistasi? EI tarvitse paljon miettiä: taloon ja asuntoon. Remonttiin, lainoihin ym.
14) Mistä ihan todella, todella innostuit? Ei minään uutena asiana mutta syksyllä minulla oli taas ihan neulomismania ja olin todella tuotteliaskin. Syksyllä valmistui Tornitalon kylpyhuone. Siellä on XL-kokoinen kylpyamme (tilasimme sen mittojen mukaan) ja mahdumme siihen yhdessä kylpymään:
Siitä olen innostunut tosi paljon: juttelemme ja rentoudumme. Jälkeenpäin olo on kuin olisi käynyt saunassa, läpi asti puhdas, lämmin ja raukea.
15) Mikä laulu tulee aina muistuttamaan sinua kuluneesta vuodesta? Se on varmasti joku noista Vain elämää ohjelman kappaleista. Me tykätään niin katsoa sitä ohjelmaa, se edustaa meille Suomea parhaimmillaan. Ja tämä sesonki oli ihan huippu. Jälleen kerran. Anssi Kela oli ehkä minun suosikkini ja tämä kappale "Avara luonto" muistuttaa kyllä syksystä 2015 kun mieheni kanssa sohvalle käpertyinä matkasimme perjantaisin hetkeksi Suomeen.
16) Viime vuoteen verrattuna, oletko...
A) onnellisempi vai onnettomampi:
Oh-hoh mikä kysymys...Jokainen vuosi kun sisältää sekä onnen että surun päiviä.
Niin tämäkin vuosi.
B) laihempi vai lihavampi: Varmaan suunnilleen samoissa, pikkupullee :). C) rikkaampi vai köyhempi:
Rahoille on aina selvä osoite niin kauan kuin Tornitaloa remontoidaan.
Uusia kokemuksia rikkaampi olen tänäkin vuonna edelliseen verrattuna.
17) Mitä olisit toivonut tehneesi enemmän? Treenannut, pitänyt kunnostani huolta. Huomaan että se ei todellakaan ole hyvä
18) Mitä toivoisit tehneesi vähemmän?
Ehkä töitä. Niitä olen tehnyt 140% eli yhtään enempää ei työsuojelulainkaan puitteissa olis saanut tehdä. Opiskelun ja muuttojen ohessa. Joten liian piippuun olen välillä itseni vetänyt. Toisaalta olen iloinen että olen jaksanut. 19) Miten vietit juhannusta? Entä juhannusta?
Juhannuksena olin kai? töissä Oslossa, siellä se on ihan tavallinen päivä. En ole mikään "juhannusjuhlija"...se saa yleensä tulla ja mennä aika lailla suunnittelematta...
Juhannus 2014
Joulu on minulle tärkeä aika, johon liittyy tärkeänä osana adventtiaika
joululauluineen ja kynttilöineen; ihana kuukausi.
Varsinaista joulua vietimme kahdestaan mieheni kanssa Ruotsissa.
Aatonaattona meille tuli valtavasti lattia- ja seinälaattoja ja kun olimme kantaneet ne sisälle jäsenissä tuntui. Nukahdimme tosi aikaisin :). Jouluaattoaamuna kuitenkin rauhoituimme ihan vain olemaan...kyllä ne työt jaksaa odottaa. Mutta väsyneitä olimme...varmaan kaikki touhuaminen kostaantui kun antoi luvan vain olla. Nukuimme paljon ja olimme pyjamat päällä koko päivän. Nautimme hetken stressittömyydestä. Kaiken kaikkiaan jälleen kerran ihana joulu. Tällaisen kuvan lähetin sukulaisille aattoaamuna:
Joulupäivänä lähdimme jo ajamaan Osloon koska lento Krakovaan oli jo kello 9 Tapaninpäivänä. Vietämme joulua vielä toisen kerran sunnuntaina 3.1. kun T:llakin oli mahdollisuus tulla käymään. Vasta silloin avaamme lahjat...
20) Rakastuitko vuoden aikana? Minä rakastan perhettäni ♥ yli kaiken ja monesti huomaan ajattelevani kuinka onnekas olen kun saan jakaa elämäni heidän kanssaan. Rakastuin uuteen koiraan vuoden aikana. Töissä usein tunnen valtavaa rakkautta pieniä potilaitani kohtaan, ihan niin että sydämestä sattuu. Sanon silloin rakastuneeni...
21) Mikä oli lempitelkkariohjelmasi? En katso juurikaan tv:tä enkä voi sanoa että tällä hetkellä olis mitään lempiohjelmaa. Silti tästä tulee pisin vastaus :). Katson sarjoja Netflixistä tms. koska se ei sido mihinkään ja episodin voi katsoa milloin se itselle sopii. Tänä vuonna olen mm. katsonut: Game of Thrones, Greys Anatomy (en kokonaan),
Näistä olen siis tykännyt. Game of Thrones me katsottiin mieheni kanssa ja sarjamaratooni yhdessä on meidän mielestä ihan huippua. Me sanotaan silloin toisillemme että vielä yks episodi...ja keitetään teetä, keskustellaan henkilöistä ja jännitetään tapahtumia.
Game of Thrones
Game of Thronessa on paljon sellaistakin mikä ärsytti meitä, vähempikin olis riittänyt. Juoni kuitenkin kiehtoi ja odotetaan uutta sesonkia. Katsottiin kesällä yhdessä Mr Selfridge- sarja Netflixiltä: aivan suurenmoinen! Samantapainen tavaratalosarja on The Paradise, jota me myös ollaan katsottu yhdessä. Suosittelen.
The Paradise
Lisäksi me lähes rakastetaan Downtown Abbey-sarjaa: se on muuten mieheni mielestä kaikkien aikojen paras sarja. Siitä katsottiin tämän syksyn aikana viimeinen sesonki. Nyyh...
Downton Abbey
Yksi aika huvittava vaihe meillä oli tänä kesänä (usein viileää ja sateista) dokumenttien katseleminen. Mehän oltiin Oslossa töissä: ei keretty kolmeen kuukauteen edes Ruotsiin käymään ja illalla ennen nukkumaanmenoa katsottiin usein joku dokumentti. Oltiinkin hetki niin viisaita että... Meidän yövieraatkin joutu katselemaan kaikenlaisia dokumentteja koska meillä on Oslossa niin pieni asunto että pakoonkaan ei pääse. Ollaan jälkeenpäin kuultu melkein kuin pilailua tuosta vaiheesta...:D.
22) Vihaatko mitään tai ketään, jota et vihannut viime vuonna tähän aikaan? Voin kai sanoa vihaavani ISIStä järjestönä ja kaikkea sitä pahuutta mitä se edustaa ja harjoittaa erityisesti lapsia kohtaan. Muistaakseni en tiennyt koko järjestöstä viime vuonna...?
23) Mikä oli paras lukemasi kirja? Jag heter inte Miriam . Sain sen lahjaksi hyvältä ystävältäni valmistuttuani maisteriksi.
Kerron kirjasta myöhemmin lisää...
24) Mikä oli suurin musiikillinen löytösi? Oikeastaan vois sanoa että tuon Vain Elämää- ohjelman kautta löysin mm. Anssi Kelan, olin kuullut nimen mutten koskaan kuunnellut hänen musiikkiaan. Samaa voi sanoa ohjelman muistakin artisteista, niin kiva tutustua niiden musiikkiin ja persoonallisuuksiin. Nyt olen kuunnellut Vain elämää levyä Spotifyn kautta ja sitä kai voi sanoa musiikilliseksi löydöksi kun koskaan ennen en ollut mitään kappaleita näiltä artisteilta. (Enkä edes kuullut Sannista, Ville-Gallesta tai Maija Vilkkumaasta).
25) Mitä halusit ja sait? Sain kliinisen hoitotieteen maisterin paperit. Siitä olen todella iloinen ja helpottunut. Se oli mielestäni kova homma...yli 100 sivua norjankielistä hoitotiedetekstiä työn ohessa. Haastatteluthan olin tehnyt jo edellisvuonna...
26) Mikä oli vuoden paras elokuva?
Voi että me ollaan käyty vähän elokuvissa tänä vuonna. Ja muutenkin seurattu todella huonosti mitä uusia leffoja on tullut. Ei ole oikeasti mitään tietoa... James Bond käytiin toki katsomassa ja Mission Impossible. Näistä meidän perheessä jälkimmäinen voitti.
27) Mitä teit syntymäpäivänäsi ja paljonko täytit? Minä täytin 48 vuotta, olin yövuorossa ja leivoin kai pullaa työkavereille että saavat juhlia mua. Joo niin tein... Ja he lauloivat mulle sitten aamulla. Menin yöksi taas töihin niin ei kai siinä sitten hirveesti mitään juhlittu. Mieheni tuli illalla kotiin jättisushiannoksen ja kukkien kanssa...meillä juhlitaan usein asioita sushilla.
28) Mikä yksittäinen asia olisi tehnyt vuodestasi selvästi paremman ja onnellisemman? Jos Lillemor olisi ollut terve ja olisi saanut jäädä tänne meidän rakastettavaksi ja antamaan meille niin paljon iloa ja rakkautta. Kun vein Lillemorin lauantaiaamuna 3.10. (alla oleva kuva on otettu perjantai-iltana 2.lokakuuta) eläinlääkäriin luulin että olisimme jo iltapäivällä saaneet kotiin pirteämmän koiran...arvelin että se oli sairastunut tavallista pahempaan oksennustautiin joka ei kotikonsteilla parane. Emmekä uskaltaneet odottaa yhtään koska Lillemor oli niin pieni, noin 3 kg. Lillemorilla todettiin progressiivinen nefropatia = munuaisen kuorikerroksen rappeuma, josta emme tienneet eikä eläinlääkärimmekään ollut koskaan edes epäillyt. Vaikka olimme aikaisemmilla käynneillä (madotusten, rokotusten ja kerran vatsataudin takia) ihmetellen kertoneet eläinlääkärille että mielestämme Lillemor juo erikoisen paljon ja syö välillä tosi huonosti, ihan kuin se olisi pahoinvoiva. Eläinlääkäri pani sen pentukäytöksen piikkiin kun se muuten oli niin pirteä. Vointi romahti lopuksi yhtäkkiä ja vasta silloin tutkimuksissa todettiin että munuaisista ei toiminut kuin 15-20%. Se järkytys oli suunnaton kun kuulin tämän ja näin Lillemorin kunnon joka oli hoidoista huolimatta entisestään heikentynyt eikä mitään ollut tehtävissä. Kaikki neste mitä eläinlääkäriasemalla suonensisäisesti annettiin ajatui sisäelimiin...keuhkoihin, sydämeen jne. Lillemor ei kestänyt sitä. Luulin että elän painajaista josta herään milloin tahansa... Pidin tuota rusettipäistä karvaturria sylissäni kun jouduimme luopumaan hänestä.
Kun luin netistä jälkeenpäin tästä sairaudesta siellä lukee näin (tulokset shih tzu -tutkimuksesta):
Koirat, jotka eivät eläneet vuotta vanhemmiksi voimakkaan munuaisten vajavaisuuden takia, sairastuivat
yleensä erittäin nopeasti, joko voimakkaasti oksennellen ja/tai ripulilla. Yhteyttä munuaissairauteen ei osattu
heti todeta pennuilla, jotka olivat vain muutamaa päivää aikaisemmin olleet täysin oireettomia.
Kokemus on ollut niin traumaattinen että en tiedä uskallammeko enää koskaan ottaa omaa koiraa. Me rakastutaan niihin niin täysillä ja sydän hajoaa kun niistä pitää luopua.
Lillemor ♥
29) Mikä piti sinut järjissäsi?
Usko elämään ja siihen että se kuitenkin aina kantaa. Että kaikki järjestyy jotenkin. Keskittyminen positiviisiin puoliin ja asioiden paneminen oikeisiin mittasuhteisiin niin ettei murehdi ihan liikaa. Hyvä suhde omaan perheeseen on valtava voimavara, se että tietää olevansa rakastettu omana itsenään ja että voimme myös surra yhdessä.
30) Ketä julkkista himoitsit eniten? No en kyllä ketään se on ihan varma. Hassu kysymys tai sitten olen vain niin tylsä :). Mutta; Minä olen ikuinen Mr. Darcy- fani jonka monet tietääkin. Mieheni ja koko lähipiirini. Koskaan ei varmaan valkokankaalle enää astu Mr. Darcyn eikä sarjan Ylpeys ja ennakkoluulo voittajaa. Tykkään kyllä yhtä paljon Elisabeth Bennetistä eli Mr. Darcyn vastanäyttelijästä.
Tom Cruisesta olen myös aina tykännyt. Coctailista lähtien:
Ja toinen niin romanttinen kohtaaminen valkokankaalla:
31) Mikä poliittinen tilanne tai tapahtuma liikutti sinua eniten? En varmasti poikkea muista kertoessani että Pariisin terrori-iskut liikutti. Olin töissä silloin yöllä joten seurasimme tapahtumia työkavereiden ja joidenkin vanhempien kanssa ihankuin livenä siitä hetkestä kun ensimmäisistä laukaisista uutisoitiin...
Vastaavaa tapahtuu eri mittasuhteissa muuallakin mutta Pariisi tuli niin lähelle. Siellä on käynyt, se kaupunki kaikkea kaunista, elämää ja iloa. Tapahtumat ikäänkuin konkretisoi tosiasian että noin voi käydä missä vain, milloin vain. Ja että maailmassa on satoja ihmisiä jotka suunnittelevat tuollaisia juttuja...Noin voi käydä vaikka Oslossa joka kaiken lisäksi on Nato-maa. Kun menin esim. töihin huomasin pelkääväni. Ajattelin joskus että vaikka tuosta autosta voi joku nyt alkaa ampumaan tms. Pakolaistilanne mietityttää ja huolestuttaa, terrorismi ja fanattinen islamilaisuus suorastaan pelottaa vaikkei se jokapäiväisessä elämässä vieläkään näy.
32) Ketä kaipasit?
Kaikkia karvaisia rakkaitani joka päivä. Jonain päivänä ohikulkevana ajatuksena, toisena päivänä itkun kera. Välillä kaipaan Suomea ja ihmisiä siellä; muutenkin ystäviä joiden kanssa ei kerennyt olla tänä vuonna.
33) Mikä tai kuka yllätti sinut kuluneena vuonna? No täytyy sanoa että yllätyin että sain A:n (paras arvosana) mun gradusta...sitä en olisi odottanut.
Mitkä asiat asetat itsellesi tavoitteiksi ensi vuodelle? Nämä eivät ole uudenvuodenlupauksia vaan henkilökohtaisia tavoitteita.
- Että pystyn juoksemaan 5 km hengästymättä. - Lisään kasvisten ja vihannesten määrää ruokailussa. Juon enemmän vettä. - Remontista ja ym. kiireestä huolimatta käymme silloin tällöin reissussa. - Olen armollinen itselleni enkä tee liikaa töitä. - Mun pitäis kai kirjoittaa se artikkeli...huh-huh. - Kirjoitan kerran kuukaudessa kuukausikatsauksen tänne blogiin...niinkuin päiväkirjan ellen useammin saa aikaiseksi. Kehittelen omat kysymykset siihen ja ensi vuoden "katsaukseen". TORNITALOTAVOITTEET 2016 (siellähän ei homma lopu ♥) - Skafferi valmiiksi, muutenkin keittiö. - makuuhuone, garderobe, konttori valmiiksi tammi-helmikuun aikana. - verhojen suunnittelu ja tilaus keväällä? - kaikki terassit kesäksi (4 uutta) - saunan teko - alakerran WC ennen kesää - meidän uudet sisäraput syksyksi - uudet ulko-ovet syksyllä ? - kamiinat kaikkiin asuntoihin Vielä jää seuraavillekin vuosille...mm. kino, kirjaston sisutuksen tilaaminen, aita (monta sataa metriä), car-portit (5) jne jne. Lopuksi haluan toivottaa ...
